tiistai 31. tammikuuta 2012

Uusi sarjakuva!

Jee, tänään tuli postista Empire of Dream! Kertoilenpa siitäkin nyt, ja taidan ottaa tavaksi kertoo aina uusista sarjiksista, mitä kokoelmaan saan. n__n Sori jos teitä ei kiinnosta lukea, mutku mä tykkään kertoa!

Mut itse asiassa kerronpa teille ensin asian mikä mua ärsyttää. Jos fucking julkaisette sarjakuvanne, ni VOISITTEKO KERTOA SIITÄ? :> Ni joku ehkä vittu löytääki sinne ja osaa ostaa? En viitti ees laskee kui mont kertaa mun on pitäny selata sarjisten kansia/gallerioita/journaleita/ihan mitä vaan, et saan selvää et onko sarjis myynnissä vai ei. Tätä postausta vartenki ku kävin ottamassa noita kuvia, ni missää ei lukenu mitään et tää ois myynnissä. En tajuu mite oon ees huomannu et tätä myydään.

Muutenki ärsyttää ku saa aina olla joku salapoliisi ku koittaa selvittää et tuleeko/onko jostai sarjiksest jo tullu tällane paperiversio. OIKEESTI. <_> Senku sanotte selkeesti etusivulla tai jotain, luulis et haluatte ostajia!?
No mutta kuitenkin:


Empire of Dream

Kieli: Englanti/Ranska
Tekijät: DSloupa
Värit: Värillinen



Hahaha... anteeks, joudun olee vähän julma, mut tää on ehdottomasti huonoiten piirretty sarjis, mitä oon ostanu! Mut siis ei se haittaa, tiesin sen kyllä etukäteen. :D Koirasarjisten kanssa en vaan välitä laadusta. Ja tää oli hankala ostaakki! Mun piti rekisteröityä jonnekki ranskalaiselle sivustolle (mis tosiaa kaikki oli ranskaks), koska ei ollut muualla myytävänä. Mutta mitäpä ei koirasarjisten vuoksi tekisi! 

No, sitku sain tän tosiaan, ni voin kertoo et oon yllättyny... O__o Tää on niinku.. kaikista parhaanlaatunen sarjis mitä mulla on. Ei siis kuvien, vaan materiaalin puolesta. Paperi on tosi korkeelaatusta ja tää on tosi iso kirjaki wtf wtf!? No, kelpaa.

Tää kertoo ilkeestä koiraprinsessasta, jonka pahis...pantteri (?) nimeltä Pink muuttaa kissaks. :D Sekä tän prinsessan poikaystävä muutetaan kiveks, koska se ei suostunu menee Pinkin kanssa yhteen. Prinsessakissa rupeaa selvittämään, miten pääsisi takaisin kotiin ja koiraksi. 

Enganninkielinen käännös on tosi surkeaa, esimerkiks "they're" on kirjotettu useemmankin kerran "there", plus muutenkin vaikuttaa että ois Google translatella vedetty... Tässä esimerkiksi yksi käännöshelmi: "fortunately! I do not like when there in the world!". Ja joo, isoja kirjaimia ei tässä sarjakuvassa I:n lisäksi käytetä suuremmin... Lisäksi piirtojälki on aika hirveää tosiaan. Anteeks, yleensä on paljon enemmän hyvää kuin huonoa sanottavaa, mut ei tässä..! PAITSI. Sen sanon kyllä että tää piirtäjä on oikeasti kehittynyt tosi paljon piirtämisessä, ja on tekemässä tästä uudempaa, paljon paremman näköistä versiota. Tossa alhaalla on siitä kuva.


Mutta joo, tällainen helmi tällä kertaa pääsi mukaan. n__n Sen lisäks oon ostanu nnneljäkös se oli, sellasta ei-omakustanne-tyylistä koirasarjakuvaa! Oottelen että ne saapuu. Tällä hetkellä mulla on 13 koiraeläinsarjista! Ja sitten ku tulee noi muutamat mitkä oon tilannu/tuun tilaamaan, ni mulla on jo 19 koirasarjist! Aaaa, melkeen kakskymmentä! ;u; <3 En ois ikinä uskonu ku tän alotin, et pääsisin ees kymmenluvun ylitse. 

torstai 19. tammikuuta 2012

Kadonneiden karkkien tarina.

Eilen yöllä tapahtui tragedia. Menin viattomasti hakemaan keittiöstä jotain syötävää, kun pikkusiskoni karkkipussi hyökkäsi kimppuuni ja karkit syöttivät itsensä mulle. Q^Q Olen viaton uhri.

Havainnollistava lapuke siitä mitä tapahtui.
Piirsin ja kirjoitin todenmukaisen lapun siskolleni ja pistin sen pussin sisään. Ettei jää epäselväksi kuka tässä oli se uhri! MINÄ.

Frostbite

 Varautukaa siihen että unohdan 10 ihmistä ja asiaa tästä tekstistä... EI HAITTAA.



Eli! Viikonloppuna mentiin Desuun. :D En jaksa kauheen tarkasti selittää mitä siellä tehtiin koska olen minä, mutta kertoilen vähän ihmisistä keitä nähtiin! Sekaisessa aikajanassa koska en muista mitään. Siksi kotisivujenikin nimi on Dementia. n__n

Berneri ja Otto!
Aika alussa joku Johiksen toveri liittyi seuraamme, samoin Wempuli. :D Molemmat heistä viihtyivät seurassa aika pitkään, ja molemmat oli kivaa seuraa! Wempu tuli syömäänkin meidän kanssa kiinalaiseen (jolla tarkoitan tietenkin Subwaytä koska käveltiin vitun pitkä matka EIKÄ LÖYTYNY KIINALAISTA). 


Lähdettiin ettimään Jeniä, ja törmättiin MELIIIN joka meidät hänen luokseen sopivasti opasti. Meliä on aina niin kiva nähdä. ;u; Olin aina ihan MEEEEEEEEL kun törmättiin. Ja sillonki ku ei törmätty. Huutelin vain MEEEEL ja huidoin että huomaisi mut. Aina huomasi onneksi, en näyttäny idiootilta. XD Yhessä vaiheessa ku Johis ja Berneri meni hakemaan autosta jotain, ni en jaksanu mennä mukaan ja jäin Melin ja sen kaverin seuraan! Mel antoi mulle sen ranskikset. ;u; Tai siis otin ne... Aluks olin silleen "saanks ottaa?" Sit otin yhen ja kaks ja lopult en enää ees kysyny vaa söin niitä vain. Mel anto loputki niistä mulle jee! Ne tosin söi suurimmaksi osin Johis. KIITOS RUOKINNASTA MELY.

Siinä oli tosiaan myöskin Melin joku kaveri, jonka nimeä en tietenkään muista. :D Mutta Colorista oli joku old school-tyyppi kuulemma! Oli tosi mukava ja oli kauheen kiva jutella niille kahdelle se pikkuhetki mitä ehdittiin. Oijoi.

Niin, seuraan tosiaan liittyi myös Jen, Tippakidutus ja hänen toverinsa jonka muistan nimellä Rauski... ö__ö Riina tais olla oikea nimi. Olet mulle ikuisesti Rauski, Rauski. Ne olikin meidän kaa aikalailla koko ajan, mitä nyt välillä erottiin eri teillemme palataksemme taas yhteen. Oli kivaaa aaaaaaaa meidän jutut oli niin hyvii. :D Piirsin hienon artin Jenille ja Bernerille. Se oli kaunis.

Tärkeä näky, aamupalatarpeet ja Johiksen hanskat ja harja. Jotka myös syötiin.
Sitten öääh... :D No Cavaa moikkasin kerran kaksi? ÄRSYTTI ku en ehtiny jäädä juttelemaan ja sit en löytäny sitä enää. >:'I Oisin halunnu turista pidempäänki, mut ainaki kerkesin moikata! Yleensä olen hyvä Cava-bongari. Sama kävi Kuroin kanssa, näin kahdesti ja kummallakaan kerralla ei kauheen pitkään ehitty jutella! Ekan kerran sillä oli Kuroin turripää, tokalla kerralla... Kuroin pää. Mut ilman suittipäätä.. övö ? Johis sanoi et Kuroi oli nätti. Niin olikin, kaunokainen.
Berneri  ilman turripäätä AAAA.

Anyway. Näin Kuroita moikatessa sit nopeesti Sasukin kans, joka jossain välissä vaan katosi. Sitten oli kans tää yks.. L. XD ANTEEKSI en nimeäsi muista lainkaan mutta oli myös oikein mukava ihminen hän. Kokoajan törmäiltiin ja juteltiin mukavia nopeasti ja vähemmän nopeasti. Ja halailtiin!

Sitten... kyllä me muitakin ihmisiä nähtiin, ja käytiin ostamassa WURRIN KAKKOSOSAAA. OvO Jeee~ Ja jutusteltiin Volin ja WolfPearlin kanssa hetki. Muuta en jaksa enkä muista kirjoittaa, anteeksi tyypit keitä en muistanut mainita yhy... Pitää vielä erikoismainita et en nähny Taifuuta, vaik se näki mut kolmesti! :D EI TULLU JUTTELEE vaikka ollaa kahesti ennen tavattu! Nyt kyllä! 

Mutta niin, Bernerin ja Jenin blogista saa myös käsitystä siitä mitä tehtiin ja näin, varsinki Bernerin. :D

Loppuhuipennus: Bernerin ja Pikachun risteytys!

tiistai 10. tammikuuta 2012

Fanitaidetta

Täällä oli tossa... taisi olla viime perjantaina, niin vieraita. :D Mukana oli myös mun siskon serkkuja, jotka on siis sellasia pikkusia eka-toka-luokkalaisia tyyliin. En muista ihan tarkkaan. Kuitenkin! Huomasivat et piirsin koneella, ja tahtoivat ite taiteilla. :D Vertailun vuoksi saatte ensin valovuvan piirroksien kohteesta:

Oikeesti se ei ees nuku, räpäytti vaan oikeella hetkellä silmiä lol. Ja hyi tuol on toi mies.. ;n;
Tässä sitten vanhemman natiaisen tulkinta Nemosta:


Huomatkaa taivaalta maijesteettisesti putoavat tikkarit, ja ammattimainen ruohobrushin (jonka mä esittelin) käyttö. Nemo-tekstin reunaan kirjotin minä. Kuviot ainakin on oikein! Niihin otettiin Tydiin kuvasta mallia. :D Toi Nemon pää oli aluks pienempi, mut sittenpä toi päätti et sitä pitää SUURENTAA. >'D No, kai taiteilija itse tietää parhaiten.

Sitten oli vuorossa nuoremman neidon tekemä kaunis kuva:

Siis onko toi ruumiinkoko jotain vihjailua. >'D NEMO EI OLE LIHAVA. Kuviotki on MELKEIN oikein. >'D Hienot noi... varjostukset mitkä lie tuol takamuksen ja hännän kohdalla. Ilme kuvastaa Nemoa taas enemmän kun paremmin! :DDD Hahaha ihana 
":-)" Tätä piirtäessä kyllä katse epäilyttävästi seilasi jatkuvasti sitä samaista Tydiin piirtämää Nemo-kuvaa kohti. :D Mallia toki ei otettu, sinne varmasti vahingossa vaan katsottiin ihan koko ajan...

Sitten tää vanhempi serkku, joka ton ylemmän Nemon piirsi, sai kuningasidean piirtää IHAN ITSE mun Pehmo-hahmon:


Tähän ei siis todellakaan ole otettu mitään mallia, eikä VARSINKAAN piirretty piirtiksen kanssa suoraan jostain kuvasta läpi. :D Ihan itse piirretty. Tässähän on kyseessä "Hyökkäävä koira" kuten ilmeestä tietenkin huomaatte. Laitan vielä loppuun kuvan mistä varsinkaan mallia ei otettu, jotta näette miten hieno ja omaperäinen työ tämä on:
Sori Tydii, pääset ehkä joskus noiden kahden tasolle. :D

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Sarjakuvia, paljon sarjakuvia!

Keräilen muutamia asioita, mut kaikkein rakkain ja aktiivisin kohde on koiraeläinsarjiksien kerääminen! Aattelin tässä postauksessa kerroo sarjiksista mitä omistan, ja mitä mieltä niistä oon. :) Nää ei oo missään parhausjärjestyksessä tai mitään.

Varoitus, tosi pitkä postaus. :D


The Blackblood Alliance

Kieli: Englanti
Tekijät: Kay Fedewa & E. Siegel
Värit: Värillinen


Juonesta: Susien eliittivartijoiden johtaja, Swiftkill, lavastetaan syylliseksi alfaparin pentujen murhaan, ja näin ollen eliittivartijat karkoitetaan susien alueelta ja nimetään halventavasti Blackblood-susiksi. Sudet joutuvat kuitenkin sotaan sapelihammastiikereiden kanssa, ja jäävät pahasti alakynteen. Alfanaaras päättää lähettää kaksi sutta hakemaan karkoittamansa Blackblood-sudet takaisin.

Omaa juttua: Tää on monille varmaan jo tuttukin, jos koirapiireissä pyörii. Yksi ensimmäisistä koirasarjiksista mitä itelleni hankin. Piirrustusjälki on kauheen kaunista, ja tykkäsin juonestakin, mitä nyt ekasta osasta irti sain. Taustat on ihan järkyttävän hienoja, ja susia kuvataan monista eri kuvakulmista ja asennoista. Myös juoni etenee tosi sulavasti, ja dialogi on nättiä!


Valitettavasti Kay ei enää aio jatkaa tätä sarjista, joten toi osa yksi joutuu nyt seisoskelemaan yksinäisenä hyllyssä. Kaikista eniten ärsyttää että kakkoskirjaa oli jo piirretty jonkun verran, mutta nyt en koskaan saa sitä ostettua! GRR. Ois ollu mukavampi jos ois ollu ees kaks osaa, ku nyt toi on nii surkee yksinäinen ressukka tuolla. Tosin tästä sarjakuvasta on ilmesesti tulossa ihan uusi versio, minkä sit tietenkin aikanaan ostan. Mutta konseptien, kuvien ja muun perusteella olisin kyllä pitänyt tästä alkuperäisestä enemmän. 

Tää on ainoo sarjis missä on tekijän nimmari. ;n;
Bonuksena kirjan lopussa oli hahmoesittelyjä. Ja lisäksi tosiaan se nimmari, jonka tähän tilasin. 

Anteeksi rumat kuvat, tähän piti ottaa ite valokuvia. D:

Sudentaival

Kieli: Suomi
Tekijä: Emma Kantanen/Lupus
Värit: Värillinen



Juonesta: Sudet lähtevät etsimään itselleen uutta reviiriä, kun ihmiset alkavat vähitellen tunkeutua heidän nykyiselle alueelleen. Uutta reviiriä etsiessä sattuu kaikenlaista. 

Omaa juttua: En muista ostinko tämän vai The Blackblood Alliancen ensin. Tää oli kuitenkin ensimmäinen suomalainen koirasarjis minkä ostin. Alunperin sarjis oli väritetty vesiväreillä ja oli  (keskeneräisenä) näkyvillä  Lupuksen kotisivulla, mutta sitten Lupus teki tän tietokoneversion ja laittoi sen myyntiin. Sarjista ei enää ollut sivuilla nähtävänä. Tarina kuitenkin kiinnosti kun olin sitä jo aloittanut, niin päädyin sitten ostamaan kirjasen. Niihin aikoihin en vielä varsinaisesti harrastanut koirasarjiksien keräämistä, joten olen tosi iloinen että satuin hankkimaan tän sillon aikoinaan! 



Tää oli kotikoneelta printattu ja itse taiteltu, jos oikein muistan. Mun mielestä jälki on siihen nähden kuitenkin hyvää, paperikin on tosi hyvää laatua! Tähän sarjikseen ei ole toisia osia, koko tarina on tossa yhdessä kirjasessa. Välillä tarina porhaltaakin aika nopeasti eteenpäin, ja jotkut mun mielestä isotkin asiat kolautetaan oudosti "no ei voi mitään"-tyylisesti (tietenkin tässä nyt vähän liioittelen)Mut ehkä se on vaan sitä että noiden susien käsitys moraalista eroaa omastani tai jotain. :D Mutta oli kiva sarjakuva, tykkäsin tosi paljon siitä että koko sarjiksen sai luettua yhdellä kertaa, eikä osissa. Tässä sarjiksessa on mun mielestä kaunein väritystyyli, jos vertaa noihin nykysiin mitä omistan. :D Sopii jotenkin niin hyvin sarjakuvaan toi tyyli.

Ihmettelen aina sitä outoa systeemiä, että tätä ostaessa sain sarjiksen ekana kotiin, ja sitten vasta piti maksaa. :D Koskaan ennen (enkä sen jälkeen) ole tollasta systeemiä nähnyt.


VirusRISING

Tekijä: K.M Heyward (Ensimmäisessä osassa myös Simon Michel)
Kieli: Englanti
Värit: Värillinen


Juonesta:  Kaupungissa riehuu virus, jota joukko koiria tartuttaa. Se tekee koirista viisaampia ja vahvempia, mutta ilmeisesti myös väkivaltaisimpia..? Pieni ryhmä koiria päättää ruveta keräämään porukkaa, ja ryhtyä vastaiskuun. Tai jotain.. :>

Omaa juttua: Tässäkin on ihan kauheen kaunis piirrosjälki. Ekassa osassa varsinkin ihan älyttömän hienot taustat ihastutti, esimerkiksi toi kaatopaikan upea autokasa! Toisessa osassa taustat oli vähän huonolaatuisemmat mun mielestä (tosi upeita silti siis). Mietin että tekiköhän tuo Simon Michel taustat ekaan osaan? Vai oliko noi taustat jotain stock-kuvia aluks? Tai sitten syy on jossain muussa, en tiedä. Ehkä jopa vika on omissa silmissä, hehe. :D


Toistaseksi tätä on tullut kaksi osaa, ja kolmas on tekeillä! En oo vielä päässyt ihan kunnolla juoneen kiinni, mutta tarina alkaa kyl pikkuhiljaa valaistua. Luulen et kolmannessa osassa pääsen jo kunnolla kärryille. :D En siis tarkoita että juoni ei oo selkeää tai mitään, tarvin yleensä vaan pari lukukertaa että pääsen kärryille. Eli omissa aivoissa vika tällä kertaa. 

Pakko mainita yhestä asiasta mikä mua henk koht ärsyttää tos sarjiksessa. :D Siin on yks koira millä on silmälasit. EIIGH kaiken muun vielä ymmärrän mut. >'D Vihaan silmälasipäisiä hahmoja ylipäätänsäki, nyt viel turrellekki sellaset. No ainaki tiedän kuka ton sarjiksen inhokkihahmoni on!

Näissä kirjoissa on bonuksena luonnoksia ja fanitaiteita!



Wurr

Tekijä: E. Jokinen (WolfPearl)
Kieli: Suomi
Värit: Mustavalkoinen


Juonesta: Joukko mutatoituneita koiria, "hornanhurttia", joutuu lähtemään kodistaan menetettyään reviirinsä. Heidän pitää lähteä hornanhurttien kotina pitämästään kraaterista koirien asuttamaan maailmaan.  

Omaa juttua: Tässäkin luulisin että ainakin suomalaiset koirapiiriläiset tietää WolfPearlin ja Wurrin. Jos ette tiedä niin hyi, hävetkää! Kipinkapin lukemaan. Luulin aikoinani että Sudentaival jäisi ainoaksi suomalaiseksi koirasarjikseksi (ja että se ja BBA olisivat ylipäätään ainoat koirasarjikset mitä tehdään myyntiin), mutta ei vaineskaan! Wurr pelastaa. Tosin tunnustan että aluksi olin tosi skeptinen tän sarjakuvan jatkuvuudesta, kun olin seuraillut WolfPearlin aikaisempia projekteja, jotka yleensä kaatuivat. :D Mutta kyllä on mieli muuttunut, hirveä määrä upeita sarjissivuja. 

Wurrissa on mun mielestä ehkä kaikista kaunein piirtotyyli mun tämänhetkisestä kokoelmasta . Ja sarjis piirretään vielä käsin! Respect! Tähänkin haluaisin niiin nimikirjoituksen, mutku aina oon unohtanu ottaa sarjiksen coneihin mukaan yny yny. ono Mutta kyllä vielä joskus... Tästä sarjiksesta ostan itelleni kakkososan Desucon Frostbitestä, näpit syyhyää jo..! 


Ainoa närä mulla on tällä hetkellä siinä, et tuntuu et sarjiksen pääjuoni on jossain kuusessa, ja enemmän keskitytään noiden koirien kulttuureihin ja fiiliksiin ja kaikkeen. Tässä sarjiksessahan on niin tarkasti suunniteltu maailma, lajit ja ihan kaikki että itkettää. :D Oon siitäkin syystä iloinen että Wurria julkaistaan DeviantARTissa, koska rakastan lukea WolfPearlin selityksiä jostain pienistä yksityiskohdista, aijai.

Ja se on kiinnostavaa tietenkin, mutta haluisin nähdä muutakin. Sarjiksen tempo on jotenkin tosi hidas. Toivoisin vähän enemmän actionia, mut mitä nyt oon noita uusimpia sivuja lukenut, niin nyt toimintaa näyttäisikin olevan tulossa!


The Rogues

Tekijä: Rachel Johnson
Kieli: Englanti
Värit: Mustavalkoinen



Juonesta: Kaksi koiraa etsivät paikkaa, jota kutsua kodiksi. Sitä vaan ei millään tunnu löytyvän. Samaan aikaan mysteerinen tauti alkaa levitä.  

Omaa juttua: Tämä. :D Oi oi tämä. Niinku näistä sarjiksista useimmat, tää on myös netissä luettavana. Mutta en koskaan lue sarjiksia (Wurria lukuunottamatta) ennenku olen saanut ne itelle kotiin, että voin sitten livenä lukea rauhassa. :D Tää oli kyllä jotain ihan muuta kun mitä odotin. Enkä tarkota negatiivisessa mielessä, mut jotenki kun tekijän piirtotyyli on niin sarjismainen ja näin, ni odotin jotai pirteetä seikkailutarinaa. OH NO, ei ollut pirteä! >'D Tosi synkkä sarjis, jotenki aina outo lukea tätä. Näiden koirien ajatusmaailma on niin erilainen mihin oon ite tottunut. Mut siksi sitä onkin tosi kiinnostava lukea! 


Piirtotyyli näyttää tottapuhuen välillä vähän hutastulta, mutta tosiaan tekijän tyyli on muutenki simppeli, nii en usko että tätä on kuitenkaan puolella perseellä tehty. Ja vaikka oiskin ni kyllä silti nostan hattua, joka osassa on suunnilleen 50-70 sivua, ja pokkareita on julkaistu 4 (viides on valmis, mut ei vielä myynnissä). Vaikka mä piirtäisin pelkkiä tikku-ukkoja, en silti jaksais piirtää noin monta sivua. :D

Näissä on bonuksina aivan älyttömän ihania strippisarjiksia joka kirjan lopussa. :D Nauran niille välillä niin paljon! 


Son of the Philosopher

Tekijä: Chelsea Mann
Kieli: Englanti
Värit: Värillinen


Juonesta: En osaa oikein sanoa mitään, itse asiassa. Kettu...demoni..joku, yrittää selvittää miksei tämän isä  jättänyt voimiaan tälle perinnöksi.  

Omaa juttua: Tää on uusin löytöni! Jotenkin ihan sattumalta huomasin tämän, onneksi. :D Nyt on turvallisesti kaksi tähän mennessä ilmestynyttä osaa ostettu ja luettu. Tottakai heti ensimmäiseksi valitan. Päähenkilö on väriltään musta, ja puolet ajasta taustat on mustia tai vähintäänkin tosi tummia. Ainoa asia mitä erotan on ton hahmon silmät. En nä MITÄÄN muuta. >_< Hahmo hukkuu inhottavasti taustaan, välillä piti kauheesti yrittää tihrustaa että mitä tapahtuu, enkä silti tajunnut. Tää ongelma ilmenee välillä myös The Roguesin kanssa, mutta harvemmin. Noi kaksi sarjista on ostettu samasta paikasta, en tiedä onko sillä jotain tekemistä asian kanssa. Tai sitten jälki vaan näyttää koneella hyvältä, mutta printatessa ei!


No kuitenkin. Tässä sarjiksessa päähenkilö on kettu, ei koira. Mutta ei se mitään, tarpeeksi koiramainen mulle! Plus kyllä tässä on koiriakin, vaikkakin pienessä osassa. :D Taas tosi kaunis piirtojälki, ja kiinnostava juoni. Kaikkea en kyllä tapani mukaan taaskaan tajunnut (kun oli nii pimeää ÄÄÄ), toivotaan et seuraavat osat ja muutama uusi lukukerta valaisisivat hiukan... :D

Siinä oli tämänhetkinen kokoelma! Jos ite tiedätte jotain myynnissä olevaa koiraeläinsarjista niin kertokaa! OvO Ostan heti. Ja onnittelut niille jotka urhoollisesti lukivat loppuun. XD Kiitän teitä.